Kumpi voitti sata nolla

Herätyskello pärähtää kello neljä ja nousen seuraamaan ensimmäistä kahdenkeskistä vaaliväittelyä, jossa ovat vastakkain maailman mahtavimmasta työpaikasta kisaavat presidenttiehdokkaat Hillary Clinton ja Donald Trump. Myönnetään, suomalaisesta perspektiivistä aamuöiset turpakäräjät muistuttavat luonteeltaan kaukaisella aikavyöhykkeellä käytyjä urheilun arvokisoja. Mutta kun seuraamiseen osallistuu median jokaisella rintamalla livekuvasta Twitter-feedeihin ja poliittisen kommentoinnin vertailuista huippujournalistien tulkintoihin, on se korkeatasoista viihdettä parhaimmillaan.

Syvimmillään kyse on kuitenkin oikeista asioista, joilla on vaikutuksia myös Suomeen. Siksi väittely ja ehdokkaiden puheet kiinnostavat. Ja meitä viestintäihmisiä erityisesti se, miten näitä puheita tulkitaan, miten niistä uutisoidaan ja minkälainen kuva koko sirkuksesta rakentuu.

Subjektiivinen kokemus ensimmäiseksi: ehdokkaiden kielenkäyttö on kovaa, faktoja muistuttavia väitteitä vilisee ja tunnelman sietäminen edellyttää kisaan osallistuvilta paksua nahkaa. Toinen on retorisilta taidoiltaan selvästi kokeneempi, valtio-opillisempi; toinen ärhäkämpi, provosoituvampi, häijympi. Vaikea sanoa kumpi on parempi. Kumpikin tuntuu puhuvan eri kieltä, toinen politiikan perinteestä ammentavaa asiakieltä, toinen uutta ja suoraa tekemistä korostavaa kadunkieltä. Säilät viuhuvat ja viillot ovat teräviä, mutta kummankin sinipunaiset panssarit ovat suunniteltuja kestämään. Kuin korostaakseen retorisen diskurssin outoutta ja uutta asetelmaa, ovat nuttujen väritkin väärässä järjestyksessä: Clintonin kokopunainen housupuku on selvä viittaus miehisyyteen ja republikaanien kantaväriin, Trumpin sininen solmio on suoraan maltillisen demokraattiehdokkaan vaatekaapista. Oliko tästä dramaturgisesta yksityiskohdasta sovittu jossain mentaalikartellissa vai mistä on kyse?

Ja entäpä se objektiivinen kokemus?

Clinton voitti Suomessa

Muutaman valikoidun suomalaisen median näkökulmasta voittaja oli selvä: Hillary Clinton. Hänen asiakeskeinen ja vahva faktaosaaminen ei jäänyt poliittisilta asiantuntijoilta ja kommentaattoreilta huomaamatta. Iltalehden lööpeissä Clinton ”vei pisteet kotiin” ja “Trump vaikutti Clintonin rinnalla höyhensarjalaiselta.” Iltasanomat tylyttää rajummin, sieltä löytyy ”yhden tempun mies”, ja “100-0! Clinton pyyhki Trumpilla pöytää miten tahtoi.”

Analyysien tikkakisassa HS:n Saarikosken pariskunta on osuvimmillaan. Saska myöntää Clintonin voittaneen, mutta äänessä on ripaus epäilystä, jonka Laura sanoittaa: Clinton voittaa asiasisällön, mutta sillä ei välttämättä voiteta vaaleja. Trumpin kannattajia harmitti vain puolustuskannalle joutuminen väittelyssä.

Clinton ehkä voitti tämän erän, mutta nyt on oltava tarkkana. Sisältöjen pelisäännöt ovat vaihtuneet, ja nyt pitää kiinnittää huomio suuren yleisön reaktioihin. Trumpin kannattajat eivät enää elä ja operoi faktoilla, heitä kiinnostaa tunne ja vaikka väkisin runtattu muutos nykytilaan.

Clintonilla ei ole toistaiseksi esittää sosiaalisen median rintamilla kovinkaan montaa käppyrää debattivoitosta. CNN nostatti Clintonille huiman 62 prosentin luvun versus Trumpin 27 prosenttia. Voittoa puolsivat myös useat asiantuntijat.

screenshot-2016-09-27-14-07-30

Mutta varsinaiseen yllätykseen voi perehtyä esimerkiksi Trumpin Twitterfeedissä: Timen lukijat nostavat Trumpin voittajaksi 59 prosentilla äänistä. Samoin CNBC:n onlinelukijat ovat sitä mieltä, että Trump oli parempi. Samaa esittää muutama muukin media.

screenshot-2016-09-27-14-05-42

#SheWon vastaan #MAGA – mielenkiintoiseksi menee, eikä ollenkaan niin selvästi Clintonin laariin kuin perinteisestä poliittisen kommentoinnin näkökulmasta voisi ensi alkuun luulla. Tätä väittelyä, jos mitään, kannattaa seurata mahdollisimman monesta mediasta käsin. Parasta on päräyttää kello soimaan aikaisin ja tehdä itse omat johtopäätökset.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa